Jaahas, taas alkaa olla takana yksi yksin vietetty juhlapyhä. Koska mieleni ei ole sieltä tasapainoisimmista päästä, tämä aiheutti iltasella itkukohtauksen, jonka jälkeen vaivuin katatoniseen tilaan. Jos en istunut paikoilleni jähmettyneenä tuijottamassa seinää, haahuilin zombina.
Tätäkään ei olisi tapahtunut, jos minulla olisi kunnollisia kavereita, jotka eivät jätä masentunutta yksin. Kiitti vaan taas "kaverit".
Yllättäen apu löytyi entisestä äijästä. Juttelimme mesessä asiasta ja muistin taas tämän tärkeän opetuksen: ÄLÄ LUOTA IHMISIIN. Minä teen aina sen virheen, että luotan liian helposti ja vasta tällaisina hetkinä muistan, että se on virhe ja ainoa ihminen johon voin luottaa, olen minä itse.
Ensi vuonna lupaan olla luottamatta ihmisiin ja olla entistä vittumaisempi. Tarjoan ihmisille sitä, mitä he antavat minullekin eli en mitään.
Paskamaista vuotta 2009 kaikille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti